Rintamamiestalo on suomalaisen sitkeyden symboli
Lukuisat suomalaisen arkkitehtuurin helmet – rintamamiestalot – ovat saaneet arvoisensa katon Kattokeskuksen käsissä jo 25 vuoden ajan. Iso osa Kattokeskuksen remontoimista omakotitalojen katoista kuuluu rintamamiestaloille.
Rintamamiestalo kehitettiin paikkaamaan sotavuosien jälkeistä asuntopulaa. Suomessa on syksyllä 2022 asuttuna yli 200 000 rintamamiestaloa. Näissä taloissa elää noin puoli miljoonaa suomalaista.
Nykyisin talotyyppi nähdään suomalaisen jälleenrakennushengen ja sitkeyden symbolina. Se on myös kotimaisen arkkitehtuurin omapäinen helmi, joka usein periytyy sukupolvelta toiselle.
Tuulettuminen on tärkeintä
Talotyyppi suunniteltiin alun perin niin, että vain talon sisääntulokerros on ympäri vuoden asuttuna. Yläkerta oli tarkoitettu asumiskäytettäväksi vain kesäisin ja kellarikerros kylmätilaksi.
Kun rintamamiesten perheet alkoivat 1950-luvulla kasvaa, asukkaat keksivät, että kun tiivistää talon yläkerran ulkoseinien ja katon rakenteita, yläkerrasta saa asuttavan talvipakkasillakin.
Kattokeskuksen Pirkkalan toimipisteen asennuksen työnjohtaja Taneli Riihimäki on 25 vuoden työuransa aikana remontoinut satoja rintamamiestalojen kattoja ja korostaa rakenteiden tuulettumisen tärkeyttä.
”Rintamamiestalojen yläkertaan tehtiin aikoinaan tee-se-itse-hengessä ympärivuotiset nukkumatilat perheiden lapsille. Samalla talojen yläkertoja tiivistettiin epähuomiossa niin, että tuulettuminen lakkasi monissa taloissa lähes kokonaan.”
Riittävä tuulettuminen kannattaakin varmistaa esimerkiksi katon kuntokartoituksella.
Rintamamiestalon kuntokartoitus
Jos 1950-luvulla rakennettuun rintamamiestaloon on tehty kattoremontti edellisen kerran 1980-luvulla, on varsin todennäköistä, että katto on jo remontin tarpeessa – mutta asia ei ole yksiselitteinen.
”Yhä tänä päivänä tulee vastaan rintamamiestaloja, joiden katoille ei ole tehty ikinä mitään, ja silti talot ovat käytännössä täysin terveitä.”
Riihimäen mukaan näin onnekkaat tapaukset käyvät kuitenkin aina vain harvinaisemmiksi.
”Jos edellisestä kattoremontista on vuosikymmeniä, ainakin katon ilmainen kuntokartoitus kannattaa teettää.”
Rintamamiestalon katon kuntokartoitus noudattelee pääpiirteissään samoja periaatteita kuin muissakin omakotitaloissa.
”Tarkistamme läpivientien ympärykset ja erityisesti piipunjuuret. Alta päin näkee, onko kosteus mennyt läpi ja ovatko laudat mustuneet. Tarkistuksen
perusteella joko suosittelemme tai emme suosittele kattoremonttia kiinteistön haltijalle. Kattokeskuksen periaate on, ettemme koskaan suosittele remonttia turhaan.”
Alun perin suurimmassa osassa rintamamiestaloja oli tiilikatto. Riihimäki antaa vinkin näiden talojen omistajille:
”On hyvä tietää, että sodan jälkeen oli lähes joka toisessa kylässä oma tiilitehtaansa, minkä takia myös rintamamiestaloihin päätyi hyvin vaihtelevan laatuisia tiiliä. Jos tiilet ovat ehjät, ei ole välttämättä syytä suurempaan huoleen.”
Kattohuolto pidentää katon ikää
Riihimäki uskoo, että rintamamiestalot eivät katoa Suomesta. Hyvin hoidettu perintö säilyy sitkeästi tuleville sukupolville.
”Rintamamiestalojen omistajat pitävät taloistaan keskimäärin varsin hyvää huolta. Olennainen osa tätä on katon kunnosta huolehtiminen.”
Vaikka kattoremonttia ei vielä tarvitsisi, kattoa pitäisi huoltaa 1–2 kertaa vuodessa. Säännöllinen huolto ylläpitää katon hyvinvointia ja pidentää katon ikää. Noin viiden vuoden välein kannattaa teettää ammattilaisilla perusteellisempi kattohuolto.
