Hyppää sisältöön

Katso miten 50-luvun omakotitalon ilme muuttui kattoremontin jälkeen

Katon uusiminen on usein järkivalinta, mutta se tuottaa myös iloa, jota ei välttämättä osaa ennustaa. Sen tietävät nokialainen Heidi Berg ja Santeri Myllymäki.


S
anteri Myllymäki
, 43, ja Heidi Berg, 44, ovat asuneet kahden teinipoikansa sekä Miisu-kissansa kanssa uuden katon alla Nokian Kankaantakana loppukesästä 2023. Tuolloin tehty kattoremontti on todistanut itsensä teettämisen arvoiseksi jo useampaan kertaan. “Asumme kaksikerroksisessa vanhassa talossa. Aiemmin yläkerta oli talvisin viileä ja vetoisa ja kesäisin kuuma, koska yläpohjan eristeet eivät olleet enää kunnossa. Nyt tilanne on toinen. Talvella pattereita on saanut panna pienemmälle ja kesällä yläkerrassa on mukavan viileää”, Heidi Berg sanoo.

Kattoremontti on näkynyt sähkölaskun loppulukemassa. Lämpöä ei valu enää hukkaan ja rahaa säästyy. “Kattoremontti on tietysti iso taloudellisesti satsaus. Senpä vuoksi onkin kiva, että siitä saa näin suoraa säästöä takaisinkin”, Santeri Myllymäki pohtii. Sähkölaskun lisäksi kuntoon laitettu katto vaikuttaa myös talon jälleenmyyntiarvoon, kun kotia on joskus aika vaihtaa.

”Halusimme yrityksen, jonka kautta kaikki hoituu kerralla.”

Asiansa tunteva myyjä ja kokonaisvaltainen palvelu vakuuttivat

Kattoremontti Nokialla tuli ajankohtaiseksi, kun perheen taloustilanne oli siihen sopiva ja aika tuntui oikealta. Sitä oltiin suunniteltu jo vuosia. 50-luvun talossa oli alkuperäinen saumapeltikatto, joka oli jo ruostunut. Eristeetkään eivät olleet enää hyvässä kunnossa. Myllymäki kilpailutti useamman yrityksen remontin tekijäksi. Lopulta valinta oli helppo. “Halusimme yrityksen, jonka kautta kaikki hoituu kerralla. Meille oli esimerkiksi tärkeää, että yläpohjan eristeet vaihdetaan kattoremontin yhteydessä”, Myllymäki sanoo.

Borgin mukaan valinta osui oikeaan ja perhe koki saavansa Kattokeskukselta kokonaisvaltaista palvelua. “Työskentely oli tehokasta, kaikki roskatkin siivottiin heti pois. Jälkitarkastuksessa huomattiin muutama puute, jotka nekin korjattiin välittömästi – ja kaikki sujui vielä sovitussa aikataulussa”, Berg kehuu ja kertoo ihailleensa useampaan kertaan työporukan hyvää henkeä. “Välillä olisi tehnyt itse mieli ryhtyä myös hommiin”, hän nauraa. Kattokeskuksen väki saa Myllymäeltä erityiskiitokset. “He tekivät minuun hyvän vaikutuksen vuosien kokemuksella kattotöistä”, hän lisää.

”Ennen kattoremonttia ajattelin, että katto on vain katto, eikä tuota iloa tai onnea, koska se ei näy kodin sisällä. Nyt tiedän, että se merkitsee enemmän ja vaikuttaa siihen, miltä koko koti tuntuu.”

Ryhtiä uudella katolla

Heidi Berg tunnustaa olevansa tarkka kodin visuaalisista valinnoista. Hänelle oli alusta alkaen tärkeää, että talon katon pitäisi remontin jälkeen olla samanlainen kuin se on ollutkin: vanhanajan saumapeltikatto. Kattoremontin yhteydessä myös kodin rännit vaihdettiin ja kattoturva laitettiin kuntoon. Uusien tikkaiden lisäksi katolta löytyvät kattosilta ja lumiesteet.

“Aiemmin tikkaat olivat niin hirveässä kunnossa, että pelkäsin päästää nuohoojaa katolle”, Berg kauhistelee. Bergille oli tärkeää, että hän sai remontissa valita sellaiset rännit, jotka hänen mielestään kruunasivat näyttävän katon. 80-luvulla uusitut rännit on nyt vaihdettu moderneihin, pyöreisiin ja mustiin.

“Uusi kattokin on musta. Se on mielestäni todella tyylikäs. Ihailen talon kattoa ja siihen sopivia räystäitä joka kerta, kun tulen kotiin. Ne näyttävät ryhdikkäiltä. Ennen kattoremonttia ajattelin, että katto on vain katto, eikä tuota iloa tai onnea, koska se ei näy kodin sisällä. Nyt tiedän, että se merkitsee enemmän ja vaikuttaa siihen, miltä koko koti tuntuu. ”, Berg sanoo. “Toki katto on eniten järkiratkaisu. Joskus se on pakko uusia”, Myllymäki kiteyttää.

Tämä artikkeli ja paljon muuta mielenkiintoista kattoasiaa on luettavissa myös sähköisestä KATOT-lehdestä!

LUE KATOT-LEHTI TÄSTÄ

 

Search